sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Erilaisia tehtäviä

Työtehtäviä, kotitehtäviä, talkootehtäviä. Lupauksia, velvollisuuksia, tarjoutumisia. Aikaan sidottuja tehtäviä ja aikatauluttamattomia tehtäviä. Helppoja rutiinitehtäviä, haastavia tehtäviä. Tehtäviä jotka voi delegoida, tehtäviä jotka on tehtävä itse.
     Kristittyinä meillä on palvelutehtävä. Jokaisella omamme. Sen on Isämme Jumala meille syntymässämme antanut, ja hän odottaa meidän hoitavan sen niin hyvin kuin pystymme. Siten voimme jokainen viedä ilosanomaa eteenpäin. Ei lähetystyö pelkkiä julistustehtäviä sisällä, vaan tarvitaan sihteereitä, emäntiä, autonkuljettajia, teknikoita, graafikoita, liikunnanohjaajia, sähköasentajia, siivoojia, lastenhoitajia, opettajia... Meitä kaikkia. 
     Tämän päivän epistolatekstissä Paavali puhui omasta tehtävästään: Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto. Mutta jos jään tähän elämään, siitä hyötyy tehtäväni. En tiedä, kumman valitsisin, olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon. (Fil. 1: 21-24)
     Teidän vuoksenne. 
     Paavalilla oli tehtävä. Vankilasta käsin hän tsemppasi filippiläisiä kehottaen heitä hoitamaan omat tehtävänsä nurisematta ja iloitsemaan Herrassa.
     Tunnustan tunteneeni piston sydämessäni.
     Mutta samalla Paavalin esimerkki kannusti: jos kerran Paavali vankilassa, niin kyllä minäkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti