"Marja, minä nukuin pommiin!"

Nuo ystäväni sanat olivat aivan täydellinen alku hienolle sunnuntaipäivälle! Spontaanille, lämpimälle, elävälle, koskettavalle ja hoitavalle lähetyspyhälle eilen Keuruulla. Emmekä me edes myöhästyneet. Oikeastaan. Alkuvirren aikana astuimme kirkkoon sisälle ja ennen vuorotervehdystä istuimme jo penkissä.

Laulusi soikoon Jumalan tulta,
syttyköön soihtu kuin roihuten.

-Pekka Simojoki

Jyväskylän rovastikunnan lähetyspyhä Keuruulla alkoi jumalanpalveluksella, jossa saarnasi Tansanian luterilaisen kirkon Victorianjärven itäisen hiippakunnan apulaispiispa Oscar Lema. Pyhä jatkui lähetyslounaalla ja -juhlalla ja päättyi majataloiltapäivään Pekka Simojoen ja EtCetera-kuoron sekä piispa Oscar Leman, evankelista Ilkka Puhakan ja Lapuan hiippakunnan hiippakuntasihteeri Jukka Jämsenin kanssa.
     Lähetysjuhlassa piispa Oscar Lema kertoi, mitä kirkon työ on Tansaniassa. Se on lasten ja nuorten kristillistä kasvatusta. Se on ennakkoluulojen poistamista ja ihmisarvon antamista albiinoille. Se on uskosta puhumista yhdessä maallikkosaarnaajien kanssa jokakesäisellä lähetysviikolla, missioviikolla, heimouskontojen alueilla.
     Piispan sanat muistuivat mieleeni, kun tänään pohdimme vuoden 2017 toimintasuunnitelmaa oman seurakuntamme lähetystyön johtokunnan kokouksessa. Jos tavoitteenamme on lähellä ja kaukana olevien lähimmäistemme tukeminen, mitä muutakaan keinot ovat kuin kristillistä kasvatusta, hyväksyvän asenteen juurruttamista ja Jeesuksesta puhumista.
     Sillä kuten Ilkka Puhakkakin sanoi: Lähetystyö ei ole lähetystyötä, ellei puhuta Jeesuksesta.