Supertähti

Kun 1980-luvun loppupuoliskolla vahingossa löysin tuplalevynä Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen teoksen Jesus Christ Superstar (JCS), olin kerrasta myyty. Mutkien kautta tiesin tuosta rock-oopperasta tasan yhden kappaleen: Superstar, mutta juuri tuo oli se impulssi, joka minut sai levyn ostamaan.
     Enkä ole hankintaani kertaakaan katunut.
     On erittäin mahdollista, että ilman tuota levyä en tänä päivänä edes olisi Toivakan seurakunnan lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja.
     Rock-oopperassa Jeesus ja Juudas ja heidän välillään oleva jännite kuvataan niin väkevästi ja inhimillisesti, että kuulija ja katsoja tempautuu mukaan, tuntee heidän tunteensa, ajattelee heidän ajatuksiaan, kärsii heidän kipunsa. Teos pakottaa kohtaamaan yhtä aikaa itsessä olevan hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottamisen vaikeuden. Henkilöissä riittää samaistumisen kohteita Magdalan Mariasta Pilatukseen, Pietarista Kaifakseen.
     Olen kokenut rock-oopperan aikaisemmin sekä englannin- että ruotsinkielisenä ja tänään pääsin näkemään ja kuulemaan suomenkielisen sovituksen Lapinlahden kirkossa. Ennen tätä Lapinlahden seurakunnan produktiota en edes tiennyt, että JCS on suomennettu!
     Suomennos toimi.
     Ohjaus toimi.
     Ja olen varma, että paitsi meihin kuulijoihin ja katsojiin, teksti jätti jälkensä myös tekijöihin: Kukaan meistä ei ole enää tämän jälkeen entisensä. Meitä jokaista on kosketettu.
     Jeesus Kristus Supertähti on koskettanut meitä.