Olin viikko sitten Laukaan Papinniemessä lähetysleirillä, jolla etsimme yhdessä ja jaoimme toisillemme rovastikunnan laajuisella joukolla lähetyksen kipinöitä. Itse pystyin olemaan mukana vain muutaman tunnin, mutta ne tunnit opettivat minua tuntemaan itseäni enemmän kuin etukäteen olisin uskonutkaan. Sentin kolikon saimme jokainen leirin aikana Viron-lähetti Sakari Seppälältä.Virolainen sentin kolikko. Pitelin sitä jonkin aikaa kädessäni, mutta koska kolikolla ei voi lähikaupassa maksaa mitään, se ei päätynyt lompakkooni vaan taskuuni - sillä lopputuloksella, että viimeistään pyykkipäivänä kolikko tulee aina aiheuttamaan minulle harmia, kun en tiedä, minne muualle sen laittaisin kuin uuteen taskuun. Mutta juuri tässä tuon kolikon voima piilee: joka kerta kun noukin sen sormiini, muistan Sakari Seppälän kehotuksen rukoilla Viron-lähetystyön ja erityisesti virolaisten nuorten puolesta. Alle kolmasosa virolaisista on kristittyjä, rukouksillemme on tilaus. Pientä, näennäisesti vähäarvoista kolikkoa antaessaan Sakari varmasti myös tiesi, että se auttaisi meitä muistamaan tärkeän rukouksen.
Lähetystyö on rukousta. Jokaisessa jumalanpalveluksessa muistamme esirukouksessa kirkkomme ja seurakuntiemme tekemää lähetystyötä. Voimme muistaa sitä myös muulloin. Rukouskalenterit - tai vaikkapa se virolainen sentti - virkistävät kyllä muistiamme niin, ettei asia pääse unohtumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti