Helluntai. Kirkon syntymäpäivä. Pidimme seurakunnassamme kaverisynttärit lähetysteemalla: messun jälkeen katoimme pöytään lähetyslounaan ja järjestimme lähetysarpajaiset, lauloimme ja puhuimme lähetystyöstä.
Kaverisynttärikutsua olimme levittäneet myös Lähetysyhdistys Kylväjän kautta, koska lähetyslounaalla oli Skypen välityksellä mukana myös seurakuntamme uusi nimikkolähetti, Itä-Siperiassa oleva Samuel. Oli kuin Samuel olisi vieressämme istunut, kuin olisimme livenä hänen kanssaan jutelleet, vaikka matkaa välillämme oli viitisentuhatta kilometriä!
Synttärit olivat lämmin tilaisuus, Pyhän Hengen läsnäolon saattoi tuntea. Otimme Samuelin omaksemme. Rukoilimme hänen puolestaan hänen toivomansa virren 318 sanoin:
Jeesus, sä ainoa heikkojen auttaja, anteeksiantaja uupumaton! Pyhyys ja puhtaus, rakkaus, virvoitus, totuus ja armahdus sinussa on.
Kun uuvun, haavoitun, huomassas, Herra, sun, suuren ja siunatun, levätä saan. Toiset jos hylkäävät, kasvosi lempeät puoleeni kääntyvät rohkaisemaan.
Herrani, armahda, ohjaa ja taivuta, minne ja milloinka tahtosi vie. Neuvoilla Henkesi valaise mieleni. Tee, Jeesus, rakkaaksi ristisi tie.
Ainoa puhtaus, syntisen uskallus, tuskassa lohdutus: pyhyytesi. Vaatteeksi anna se! Ohjaa ja varjele jokainen askele, Jeesukseni.
Rukouksen lisäksi annoimme koko lähetyslounaan ja lähetysarpajaisten tuoton aineellisena tukena hänen työlleen.
Niin, ne lähetysarpajaiset.
Omalle kohdalleni osui numero, jolla voitin kuvan tossut. En tiedä, mihin keväänvihreät pikku tossut vielä päätyvät, mutta pystyn kyllä mielessäni kuvittelemaan, että minulla on ennen vuoden 2018 (puheenjohtajakauteni viimeinen vuosi) loppua Itä-Siperiassa kummilapsi, jonka jalkoja nuo tossut lämmittävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti