Kiitos!

Kun maaliskuun puolivälissä alotin tämän blogin, en ajatellut ollenkaan, mitä tästä tulee, tuleeko tästä mitään, osaanko kirjoittaa tai keksinkö edes mitään kirjoittamista. Minä vain aloitin. Niin kuin tapanani yleensäkin on. Aloittaa jotakin. Ajattelematta seurauksia. Joskus se toimii, joskus ei. Mutta ei voi tietää, ellei kokeile.
     Aiheet pulpahtavat mieleeni yleensä odottamatta, yllättävistäkin mielleyhtymistä. Asia totisesti on niin kuin Jukka Perko on usein todennut: Etsimänsä löytää, kun sitä ei tietoisesti etsi, kun katsoo pikkuisen ohi.
     Eilen Olavinlinnassa Sonata Arctican solisti Tony Kakko kiitti yleisöä: Kiitos kun tulitte. Kiitos kun ostitte tänään lipun. Kiitos kun ostitte lipun eilen. Viime viikolla. Viime kuussa. Vuosi sitten. Kymmenen vuotta sitten. Kiitos kun ostatte lipun huomenna. Ensi viikolla. Ensi kuussa. Ensi vuonna. Kymmenen vuoden päästä. Kiitos että ostamalla lipun konserttiin, mihin tahansa konserttiin, autatte pitämään elävän musiikin elävänä.

Iltanuotio syttyi Savonlinnassa Olavinlinnan linnanpihalla sunnuntaina 26.7.2015

Kiitos sinulle, kun pidät Sanan elävänä.

Osallistumalla.

Kertomalla.

Auttamalla.

Hyväksymällä.

Kiitos sinulle siitä, että tuli ei sammu!