Suomalainen rukous

Ensimmäinen muistikuvani Taneli Kuusiston ja Uuno Kailaan Suomalaisesta rukouksesta on ala-asteelta: tuo laulu piti laulaa laulunkokeessa viidennellä tai kuudennella luokalla. Ei se hyvin mennyt, mutta jokin siinä jäi kuitenkin elämään, koska se on yksi niistä lauluista, joita yksin autolla ajaessani laulan. Sitä on tullut laulettua myös, kun olen keinutuolissa keinutellen vauvojani nukuttanut:

Siunaa ja varjele meitä,
Korkein, kädelläs.
Kaitse ain kansamme teitä
vyöttäen voimalla meitä
heikkoja edessäs.
Sulta on kaikki suuruus,
henki sun hengestäs.

Suomalainen rukous - vuodesta 1986 alkaen virsi 584 - kuuluu itsenäisyyspäivään. Se kertoo samaa kuin sotaveteraani Hannes Hynönen viimeisessä haastattelussaan: Kun usko pääsee lapselle sydämen turvaksi, siitä on vaikeuksien tullessa apua, eikä tarvitse tehdä pahoja itselle tai muille.
     Se on isovanhempien tekemää hiljaista lähetystyötä.