Kotona poissa kotoa

Lähdin liikkeelle puoli yhdeksältä aamulla. Vielä autoon istuessani en varmasti tiennyt, mihin suuntaan lähtisin. Minulla oli puoli kilometriä aikaa tehdä valinta; niin kaukana oli ensimmäinen risteys.
     Käännyin oikealle.
     Päädyin Konneveden kautta Kuokkalan kirkkoon. Ehkäpä juuri sinne - viimeistä penkkiä myöten täynnä olevaan kirkkoon - lapsia, nuoria, nuoria aikuisia, keski-ikäisiä, ikäihmisiä, naisia ja miehiä täynnä olevaan kirkkoon - minun pitikin tänään päätyä kuulemaan uskosta ja epäuskosta, toistensa sisaruksista. Kuulin, miten toista ei ole olemassa ilman toista. Kuulin, miten toinen näkyy tyhmyytenä ja julmuutena, toinen terveenä järkenä ja lämpimänä sydämenä. Mooseksen aikana. Jeesuksen aikana. Tänä päivänä.
     Törmäsin kirkossa yhteen tuttuunikin. Ihmiseen, jota en ollut edes ajatellut kirkossa kävijäksi. Niin, kuinka sopivasti tuo ajatukseni sattuikaan päivän aiheeseen! Epäusko ja usko. Touché!
     Kotimatkalla radiossa soi Ismo Alangon uusi levy:
     Kun kaikki on kaupan,
     suru, tuska ja kärsimys,
     minä kaivan haudan,
     jossa lepää epäilys.
     Epäilykseni, epäuskoni, joudun hautaamaan joka päivä uudestaan. Joudun miettimään, onko rakkauteni vihaa, ihailuni kateutta, myötätuntoni sääliä, jalomielisyyteni häpeää - kuten Ismo Alanko väittää tuossa kappaleessaan Haudankaivaja. Joudun kysymään, onko uskoni epäuskoa, muka-uskoa.
     Niin kauan kuin tätä joudun kysymään lähden liikkeelle pyhäaamuisin. Käännynpä siitä ensimmäisestä risteyksestä sitten vasemmalle tai oikealle tulen päätymään kirkkoon, kotiin poissa kotoa.

Toivakan seurakunnan lähetystyö kiittää

Taas saimme sen lehdestä ja verkkosivuilta lukea: Lähetyksen kirkkokahvien tuotto oli... Lähetystyö kiittää lämpimästi! Miksi seurakunnan lähetystyön yhteydessä puhutaan niin paljon rahasta?
     Seurakunta ei voi päättää sitä, tekeekö vai eikö tee lähetystyötä. Lähetystyö on seurakunnalle annettu tehtävä, käsky: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt. 28:19-20) 
     Kun seurakunta tekee lähetystyötä, se voi tehdä sopimuksen jonkin lähetysjärjestön kanssa. Puhutaan nimikkoläheteistä ja nimikkokohteista. Voidaan sanoa, että nimikkolähetti on toisessa maassa oleva seurakunnan työntekijä ja nimikkokohde on jokin tärkeä asia, jonka puolesta seurakunta haluaa tehdä työtä rajojensa ulkopuolella. Toivakan seurakunta on solminut sopimukset Suomen Lähetysseuran (SLS), Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) ja Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Lähetysseuran kautta seurakunta tukee Forward Looking -vammaistyötä Nepalissa, Sansan kautta Eila Murphyn tekemää medialähetystyötä ja Kylväjän kautta Samuel Laukkasen työtä Venäjällä Itä-Siperiassa Jakutian (Sahan) tasavallassa. Sopimuksissa on määritelty ne taloudelliset tavoitteet, jotka seurakunnan on saavutettava.
    

Lähetystyötä voi tehdä monin eri tavoin!

Budjettivaroin seurakunta ei pysty sopimusten tavoitteita saavuttamaan, vaan ensiarvoisen tärkeää on seurakuntalaisten tuki. Siksi seurakunnan lähetystyö ideoi ja toteuttaa erilaisia varainkeruutapahtumia. Meistä jokainen voi muistaa, että kun nautimme lähetyslounaan tai lähetyksen kirkkokahvit jumalanpalveluksen jälkeen tai ostamme vappuna torilta lähetystyön simaa ja munkkeja tai vaikkapa lähetysarpoja myyjäisissä, me noudatamme lähetyskäskyä ja teemme lähetystyötä.
     Lähetystyö on aina ollut tärkeä ja luonteva osa toivakkalaista elämää. Se on tärkeää toivakkalaisille tänäkin päivänä. Toivakkalaiset ovat lähetysihmisiä. Miksi näin voi sanoa? Siksi, että jo nyt, lokakuun alussa, Toivakan seurakunta on lähes täyttänyt ja osittain jopa ylittänyt sopimusvelvoitteensa. Voi sanoa, että Herra varusti lähetit työhönsä.
     Seurakunnan lähetystyö kiittää jokaista tukijaa lämpimästi ja toivottaa kaikki tervetulleiksi syksyn lähetyslounaalle valvomisen sunnuntaina 15.11. Mukana on tuolloin myös nimikkolähetti Eila Murphy.

Me saavuimme juhlimaan

Osallistuin eilen kirkkokahveille, jotka oikeastaan olivat syntymäpäiväjuhlat. Tilaisuus oli lämminhenkinen, lähetyshenkinen ja erityisesti yhteiskristillinen. Vieraita, kahvittelijoita oli paitsi omasta seurakunnastamme myös vapaista suunnista. Kaikki mahtuivat saman katon alle ja kaikki tuntuivat viihtyvän. Iloitsin siitä.
     Lauloimme yhdessä. Kuulimme kertomuksia, tarinoita ja sattumuksia Venäjän-lähetysmatkoilta. Kuulimme Niinan laulavan. Kuulimme siitä, mihin kaksi tavallista kättä pystyy, miten jokin pienen pieni seikka saattaa johtaa valtavaan muutokseen. Kaikki tämä yhdessä valoi rohkeutta ja uskoa tulevaan. Sekin teki iloiseksi.
     Kolmas asia, josta iloitsin, oli se into, jolla juhlavieraat halusivat tukea seurakuntamme nimikkolähetin ja Kylväjän työtä Itä-Siperiassa, Jakutian tasavallassa. Samuel, kuljemme rinnallasi ja rukoilemme sinun ja työsi puolesta!
     Kiitos, Sointu, juhlistasi! Monia armorikkaita vuosia sinulle!

I have a dream!

"I have a dream!" oli myös tämäniltaisen Ilta Lauran kanssa -talk shown otsikko. Ilta oli Toivakassa, Upilla. Se ei ollut elämäni ensimmäinen Ilta Lauran kanssa. Se oli toinen. Ensimmäisen olin kokenut Jyväskylässä Rentukassa pari vuotta sitten, ja siitä illasta asti on lompakossani kulkenut tämä saamamme raamatunlause: Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan." (Joh. 6:35)
     Ilta Lauran kanssa oli jättänyt jäljen.
     Ilta Lauran kanssa jätti jäljen myös tänä iltana. "I have a dream!" laittoi miettimään omia unelmiaan. Se laittoi miettimään sitä, onko minulla unelmia.
     Yksi unelmani on se, että Toivakan seurakunta olisi joskus sellainen kuin tuhkakeskiviikkona 2014 valtuustoseminaarissa kertomassani sadussa seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille maalailin:

Olen nyt vajaan vuoden ollut seurakunnan lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja ja minusta tuntuu, että meillä on sellainen johtokunta, joka jakaa unelmani.

"I have a dream!" antoi energiaa.
"I have a dream!" antoi siivet.
"I have a dream!" vakuutti, me pystymme.

Kiitos Laura!
Ja kiitos Lauran vieraat: Pirkko-Liisa, Arja ja Jari-Pekka!

Erilaisia tehtäviä

Työtehtäviä, kotitehtäviä, talkootehtäviä. Lupauksia, velvollisuuksia, tarjoutumisia. Aikaan sidottuja tehtäviä ja aikatauluttamattomia tehtäviä. Helppoja rutiinitehtäviä, haastavia tehtäviä. Tehtäviä jotka voi delegoida, tehtäviä jotka on tehtävä itse.
     Kristittyinä meillä on palvelutehtävä. Jokaisella omamme. Sen on Isämme Jumala meille syntymässämme antanut, ja hän odottaa meidän hoitavan sen niin hyvin kuin pystymme. Siten voimme jokainen viedä ilosanomaa eteenpäin. Ei lähetystyö pelkkiä julistustehtäviä sisällä, vaan tarvitaan sihteereitä, emäntiä, autonkuljettajia, teknikoita, graafikoita, liikunnanohjaajia, sähköasentajia, siivoojia, lastenhoitajia, opettajia... Meitä kaikkia. 
     Tämän päivän epistolatekstissä Paavali puhui omasta tehtävästään: Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto. Mutta jos jään tähän elämään, siitä hyötyy tehtäväni. En tiedä, kumman valitsisin, olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon. (Fil. 1: 21-24)
     Teidän vuoksenne. 
     Paavalilla oli tehtävä. Vankilasta käsin hän tsemppasi filippiläisiä kehottaen heitä hoitamaan omat tehtävänsä nurisematta ja iloitsemaan Herrassa.
     Tunnustan tunteneeni piston sydämessäni.
     Mutta samalla Paavalin esimerkki kannusti: jos kerran Paavali vankilassa, niin kyllä minäkin!

"Riennä riemuin eespäin vaan"

Aina ei tiedä, itkisikö vai nauraisiko.
     Hannu Musakka lauloi tänään 70-vuotisjuhlakonsertissaan: Riennä riemuin eespäin vaan tietä Jumalasi, joskin löydät määrämaan vasta kuollessasi!
     Noin oli laulettu seurakunnan poikakerhon lopuksi 1950-luvulla. Pystyinkin erittäin elävästi näkemään silmissäni, miten reippaat poikakerholaiset tuota laulua lauloivat. Aikansa kuva.
     Kaipa tuo voisi toimia vielä nytkin. On vain niin, että usein matkantekomme on sellaista vastatuuleen ja ylämäkeen paarustamista, että siitä on riemumieli kaukana. Paljon helpompi olisi vaihtaa suuntaa tai ainakin lysähtää istumaan niille sijoilleen kuin jatkaa matkaa eteenpäin. Ylipäänsä jatkaa, rientämisestä ja riemumielestä puhumattakaan.
     Lähetystyössä yhtä eteenpäin vievää askelta seuraa monesti kaksi askelta taaksepäin. Silloin kysytään lujuutta pysyä tiellä. P.J. Hannikaisen laulu jatkuu: Ällös pelkää yötä maan: taivaan tähdet loistaa! Luota Herraan Jumalaan, Hän voi varjot poistaa!
     Luota.
     Usko.

Messu on lähetystyötä

Seurakuntamme on sitoutunut jumalanpalveluselämän kehittämiseen. Uudistuksia on tehty, ja tänä vuonna erityisesti on panostettu opitun syventämiseen. Tänään meitä luottamushenkilöitä ja työntekijöitä olivat kouluttamassa Markku ja Johanna Sarento Hengen uudistus kirkossamme ry:stä. He opettivat ja johdattivat keskustelua yhteyden messusta. Sen jälkeen osallistuimme yhteyden messuun.
     Tekemällä oppii parhaiten.
     Toteamus on minulle tuttu 4H-toiminnasta. Mutta toimii se muussakin kontekstissa. On mielenkiintoista, että teoriassa olen osannut sen, mitä koulutuksessa kuulin messun kehittämisestä. Tai ehkä olisi oikeampi sanoa, että messun kehittämisen kolme ulottuvuutta eivät tuntuneet minusta vierailta. Messun kontekstuaalisuus, yhteisöllisyys ja hengellisyys. Samoihin teemoihin olen törmännyt ennenkin. Vielä useammin olen vastaavaa kuullut opetuksen kehittämisestä tai viestinnästä puhuttaessa. Mitä sanotaan, miten sanotaan ja syntyykö vuorovaikutusta, kolahtiko.
     Tunsin tänään sisäistäneeni, oppineeni jotakin. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja lähteä soveltamaan. Ja oppimaan samalla lisää. Oppimaan lisää siitä, että silloin kun nuo kolme ulottuvuutta, kontekstuaalisuus, yhteisöllisyys ja hengellisyys, ovat olemassa ja tasapainossa, messu on yhteyden messu. Silloin messussa Sana ja seurakuntalaiset kohtaavat toisensa ja vuorovaikuttavat keskenään sanan kautta. Silloin messu hengittää.
     Ja silloin messu on lähetystyötä. Silloin messu antaa seurakunnalle ja seurakuntalaiselle välineet tehdä lähetystyötä, mennä ja tehdä.