"Ei väkisin vaan intohimosta"

Otsikko on lainaa Seinäjoen kaupunginteatterilta. Tuo lausahdus kolahti minuun reilu kolme vuotta sitten ja kolahtaa edelleen aina vastaan tullessaan. Tänään se tuli vastaani messussa Toivakan kirkossa. Evankelisen lähetysyhdistyksen, ELY ry:n aluepappi Erja Kalpio puhui saarnassaan intohimosta, innostuksesta, uskalluksesta, rohkeudesta - elämästä, elämään heittäytymisestä. Rakkaudesta.
     Kirkkokahveilla Erja kertoi kuvin ja sanoin ELYn lähetystyöstä Venäjän Karjalassa, Vienan Kemissä. Kuvat kertoivat koskettavasti siitä luontevasta, sisäänrakennetusta vieraanvaraisuudesta, jota kirkkohallitus on Vieraanvaraisuuden kirkko hankkeen avulla yrittänyt saada esiin meilläkin. Ja miten helppoa se toisille on: Ei väkisin vaan intohimosta.
     Kuvista näki myös sen, että rospuuttoaikana saa harvoin kauniita ulkokuvia. Huhtikuinen Vienan Karjala näyttäytyi harmaana ja ankeana. Monesti ankeat asiat haluaa unohtaa, mutta näistä kuvista yhden haluan ehdottomasti muistaa: Vienan Kemin kirkon, rakennuksen joka aikaisemmin oli ollut apteekki.
     Miksi haluan sen muistaa? Siksi, että kuva toi minun mieleeni oman opiskeluaikani fysiikan laitoksen entisessä leipomossa ja pesulassa Nisulankatu 78:ssa Jyväskylässä. Tuossa osoitteessa yhteisöllisyys oli yhteisöllisyyttä eivätkä ahtaus ja epäkäytännöllisyys tukahduttaneet tutkijoiden innostusta ja ideoita. Katse oli suunnattu eteen- ja ylöspäin: Ei väkisin vaan intohimosta.
     Vieraanvaraisuus ja yhteisöllisyys, seurakuntalaisuus ja kirkkoon kuulumisen kokemus eivät ole kiinni ulkoisista puitteista. Eikä lähetystyön tekeminen ole kiinni rahasta. Avainsana on rakkaus.